Itse aloitin konsultin urani 1990-luvulla pahimman tiimibuumin aikaan toimien t\u00e4ll\u00f6in lukuisissa erilaisissa organisaatioissa tiimivalmentajana. Yhteisen\u00e4 nimitt\u00e4j\u00e4n\u00e4 tuohon aikaan oli se, ett\u00e4 organisaatioiden johdossa oli luja usko tiimity\u00f6skentelyn autuudesta toiminnan tehostamisessa, vaikka monilla ei ollut hajuakaan mit\u00e4 tiimitoiminta ja siihen siirtyminen oikeastaan tarkoitti. Tiimitoimintaan siirtymist\u00e4 perusteltiin liiankin usein sill\u00e4, ett\u00e4 ”siir\u00adrym\u00adme tiimei\u00adhin, koska kilpailijammekin siirtyi siihen”, \u201deik\u00f6s tiimihomma kuulu t\u00e4h\u00e4n aikaan\u201d, \u201dkaikki muutkin tekev\u00e4t n\u00e4in\u201d tai ”tiimej\u00e4 muodos\u00adtamalla pys\u00adtymme tehos\u00adtamaan toi\u00admintaamme”. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n n\u00e4in hep\u00adpoisin perustein tiimej\u00e4 muo\u00addoste\u00adttaessa useimmiten lopputu\u00adloksena olikin t\u00e4ydel\u00adlinen fiasko. .Joten ei ihmek\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 sana \u201dtiimi\u201d kuulostikin monien puheissa kirosanojen synonyymin\u00e4. Viel\u00e4 nyky\u00e4\u00e4nkin monet muistelevat kauhulla 1990-luvun tiimibuumia.<\/p>\n
Vaikka tiimity\u00f6 saikin 1990-luvun lopun tiimibuumin aikaan huonon maineen, pit\u00e4\u00e4 muistaa, ett\u00e4 parhaimmillaan tiimity\u00f6 tuo organisaation toimintaan tehokkuutta, laatua ja hyv\u00e4\u00e4 yhteishenke\u00e4. T\u00e4m\u00e4 tietenkin edellytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 tiimitoimintaan siirtyminen valmistellaan huolella. Lis\u00e4ksi pit\u00e4\u00e4 muistaa se, ett\u00e4 kyseess\u00e4 on jatkuva prosessi, jonka eteenp\u00e4in viemisest\u00e4 ja kehitt\u00e4misest\u00e4 \u00a0on jatkuvasti huolehdittava.<\/p>\n
Minulta on usein kysytty, ett\u00e4 mihin tehokas tiimitoiminta oikein perustuu? T\u00e4h\u00e4n olen luonut yksinkertaisen (ja yksinkertaistetun) kuusiportaisen toimintamallin, jota noudattamalla tiimity\u00f6 on mahdollista saada toimimaan. Ensimm\u00e4iseksi, \u00a0on hyv\u00e4 muistaa se, ett\u00e4 luonnollisimmillaan tiimitoimintaan siirtyminen tapahtuu silloin, kun organisaatio, tai jokin sen yksikk\u00f6, kohtaa toiminnassaan sellaisia suoritushaasteita, jotka luonnostaan edellytt\u00e4v\u00e4t yhteisty\u00f6n tehostamista. N\u00e4m\u00e4 haasteet voivat olla organisaatioon kohdistuvia sis\u00e4isi\u00e4 tai ulkoisia muutospaineita, kuten esimerkiksi paine yri\u00adtyksen taloudellisen tuloksen parantamiseksi, asiakkaiden muuttuvat tarpeet, uhka ulkoisen kil\u00adpailun tiukentumisesta ja tuotteiden laatuvaatimusten kiristymi\u00adnen.<\/p>\n
Toiseksi, jos organisaatiota halutaan tietoisesti kehitt\u00e4\u00e4 tiimitoiminnan suuntaan, tulee organisaation johdon l\u00f6yt\u00e4\u00e4 selke\u00e4, oman organisaation toiminnan kehitt\u00e4miseen liittyv\u00e4 vastaus kysymykseen: \u201dMiksi perustamme tiimej\u00e4?\u201d Oikeiden vastausten l\u00f6yt\u00e4minen t\u00e4h\u00e4n kysymykseen edellytt\u00e4\u00e4 jo sit\u00e4, ett\u00e4 organisaation johto ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 tiimitoiminnan perusperiaatteita ja ideoita.<\/p>\n
Kolmanneksi, organisaatioon tulisi luoda tiimimy\u00f6nteinen ilmapiiri. T\u00e4m\u00e4n my\u00f6nteisyyden aikaansaaminen edellytt\u00e4\u00e4 avointa tiedonkulkua ja avointa keskustelua eri henkil\u00f6st\u00f6ryhmien kesken. Johdon tulee avoimesti kertoa perusteet tiimitoimintaan siirtymiseen sek\u00e4 motivoida henkil\u00f6st\u00f6\u00e4\u00e4n muutoksen aikaansaamisessa. Samoin heid\u00e4n on otettava huomioon henkil\u00f6st\u00f6n mielipiteet asiasta, kestett\u00e4v\u00e4 mahdollinen kritiikki sek\u00e4 kyett\u00e4v\u00e4 rakentavasti ja luottamusta her\u00e4tt\u00e4en vastaamaan ihmisten ep\u00e4tietoisuuteen ja ep\u00e4luuloisuuteen. Koko henkil\u00f6st\u00f6n kouluttamisen kautta kyet\u00e4\u00e4n vastaamaan jo moniin esille tuleviin kysymyksiin. Lis\u00e4ksi koulutukseen tulee liitt\u00e4\u00e4 organisaation omien sis\u00e4isten tiimivalmentajien koulutus, jotka kykenev\u00e4t vastaamaan tiimity\u00f6n haasteisiin tiimitoiminnan l\u00e4htiess\u00e4 liikkeelle.<\/p>\n
Nelj\u00e4nneksi, tiimitoiminnan alussa ja tiimej\u00e4 muodostettaessa on eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4\u00e4 m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 tiimeille niiden valta- ja vastuualueet. Tiimeille annettavan vallan ja vastuun tulee olla tasapainossa kesken\u00e4\u00e4n. Lyhyesti kerrottuna t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 jos tiimeille halutaan antaa paljon vastuuta omasta ty\u00f6alueestaan, tulee heille antaa my\u00f6s valtaa p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 asioistaan vastaavassa suhteessa ja tietenkin my\u00f6s p\u00e4invastoin. T\u00e4ss\u00e4 tilanteessa on hyv\u00e4 laatia tiimisopimus, jonka kumpikin osapuoli, eli tiimitoiminnan johtaja ja tiimi, yhdess\u00e4 hyv\u00e4ksyv\u00e4t ja johon he molemmat sitoutuvat.<\/p>\n
Viidenneksi, tiimitoiminnan j\u00e4rkeist\u00e4miseksi jokainen tiimi luo toiminnalleen mielekk\u00e4\u00e4n, koko organisaation visioon ja strategiaan perustuvan p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n ja sen pohjalta yhteiset tavoitteet, joihin kaikki j\u00e4senet sitoutuvat. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen tiimeiss\u00e4 luodaan yhteinen oman toiminnan j\u00e4rkeist\u00e4miseen liittyv\u00e4 toimintamalli sek\u00e4 kaikkia j\u00e4seni\u00e4 koskevat ja sitovat pelis\u00e4\u00e4nn\u00f6t.<\/p>\n
Kuudenneksi, eik\u00e4 miss\u00e4\u00e4n tapauksessa v\u00e4h\u00e4isimp\u00e4n\u00e4 kohtana, kussakin tiimiss\u00e4 k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi my\u00f6s tiimin sis\u00e4iset valta- ja vastuusuhteet. T\u00e4m\u00e4 on erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4\u00a0 silloin, jos esimies toimii yhten\u00e4 tiimiss\u00e4 yhten\u00e4 sen j\u00e4senen\u00e4. Jos nimitt\u00e4in puhutaan todellisesta tiimity\u00f6st\u00e4, niin esimies ei tiimin sis\u00e4ll\u00e4 toimi esimiesroolissa, vaan h\u00e4n on yksi tiimin j\u00e4sen muiden joukossa. Esimiehen teht\u00e4viin kuuluu t\u00e4ll\u00f6in usein toimia tiimin vet\u00e4j\u00e4n\u00e4, mutta ei miss\u00e4\u00e4n tapauksessa tiimin johtajana. T\u00e4h\u00e4n kohtaan\u00a0 j\u00e4rkev\u00e4n ratkaisun l\u00f6yt\u00e4minen onkin usein merkitt\u00e4v\u00e4 tiimin toiminnan suunnan ja luonteen takia.<\/p>\n
T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on kuitenkin muistaa se, ett\u00e4 tiimity\u00f6skentely tehokkaimmillaan voi vaikuttaa eritt\u00e4in posi\u00adtiivisesti koko organisaation toimintaan, mutta tehottomimmil\u00adlaan tulos voi olla t\u00e4ysin p\u00e4invastainen. T\u00e4m\u00e4n vuoksi tiimitoimintaan siirtymist\u00e4 harkitsevissa sek\u00e4 sit\u00e4 jo harjoittavissa organisaatioissa kannattaa tarkoin mietti\u00e4, mit\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4 tiimeist\u00e4 toiminnalle on vai onko niist\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4 ollenkaan.<\/p>\n
Esa Lehtinen<\/p>\n
Tarvittaessa olen valmis pit\u00e4m\u00e4\u00e4n innostavia teemaluentoja erilaisissa organisaatioissa niin johtajuudesta, johtamisen eri alueista kuin my\u00f6s ty\u00f6yhteis\u00f6jen toiminnan kehitt\u00e4misest\u00e4. N\u00e4it\u00e4 luentoja on mahdollista pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s et\u00e4luentoina. Yhteytt\u00e4 minuun voi ottaa joko puhelimitse: 0500-699818 tai s\u00e4hk\u00f6postitse esa.lehtinen@kec.fi<\/a><\/p>\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Itse aloitin konsultin urani 1990-luvulla pahimman tiimibuumin aikaan toimien t\u00e4ll\u00f6in lukuisissa erilaisissa organisaatioissa tiimivalmentajana. Yhteisen\u00e4 nimitt\u00e4j\u00e4n\u00e4 tuohon aikaan oli se, ett\u00e4 organisaatioiden johdossa oli luja usko tiimity\u00f6skentelyn autuudesta toiminnan tehostamisessa, vaikka monilla ei ollut hajuakaan mit\u00e4 tiimitoiminta ja siihen siirtyminen oikeastaan tarkoitti. Tiimitoimintaan siirtymist\u00e4 perusteltiin liiankin usein sill\u00e4, ett\u00e4 ”siir\u00adrym\u00adme tiimei\u00adhin, koska kilpailijammekin siirtyi siihen”,… Lue lis\u00e4\u00e4 Tiimity\u00f6 \u2013 helvetillist\u00e4 yhdess\u00e4 puurtamista vai taivaallista yhteistoimintaa?<\/span>