Suomi kaipaa uusia innovaatioita\u201d, \u201dUudet ideat odottavat kehitt\u00e4j\u00e4\u00e4ns\u00e4\u201d\u2026 N\u00e4ihin ja vastaaviin otsikoihin t\u00f6rm\u00e4\u00e4 koko ajan mediassa. N\u00e4ist\u00e4 asioista puhuminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, sill\u00e4 maailmassa tapahtuu jatkuvaa muutosta. T\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s organisaatioiden ja ihmisten kehittymist\u00e4. Organisaatioiden toimintaymp\u00e4rist\u00f6t eiv\u00e4t pysy vakiona, joten niiss\u00e4 pit\u00e4\u00e4 avoimin mielin ja silmin tehd\u00e4 uusia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 koskien niin tavoitteiden asettamista, v\u00e4lietappien luomista kuin my\u00f6s resurssien hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4. Suomi el\u00e4\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 syv\u00e4ss\u00e4 taantumassa ja sen takia onkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ty\u00f6n tuottavuutta voitaisiin nostaa. Ty\u00f6n tuottavuuden kasvua ei en\u00e4\u00e4 tyypillisesti synnytet\u00e4 tekem\u00e4ll\u00e4 enemm\u00e4n vaan tekem\u00e4ll\u00e4 asiat uudella tavalla, fiksummin kuin ennen. Uudet innovaatiot ovat nousseetkin arvoon arvaamattomaan.<\/p>\n
Perinteisesti keskustelua innovaatioista voi leikkimielisesti verrata vaikkapa naisen hameenhelman pituuteen sen vaihdellessa eri aikoina. Innovaatioista puhuminen on ollut suosittua hyvin\u00e4 taloudellisina aikoina, kun taas huonoina aikoina siit\u00e4 puhuminen on vedetty alas vessanp\u00f6nt\u00f6st\u00e4. Tilanne on kuitenkin globalisaation edetess\u00e4 sek\u00e4 maantieteellisten ja taloudellisten rajojen murtuessa v\u00e4hitellen muuttunut, Tuottavuuden ja tehokkuuden nimiss\u00e4 on organisaatioissa yh\u00e4 enemm\u00e4n haluttu panostaa niiden kykyyn innovoida. Itse asiassa innovoinnista on tullut kasvun, tehokkuuden ja arvioinnin ydintekij\u00e4. Amerikkalaisessa McKinseyn tutkimuksessa tuli esille, ett\u00e4 yli 70 % organisaatioiden ylimm\u00e4st\u00e4 johdosta piti innovointia yhten\u00e4 kolmesta t\u00e4rkeimm\u00e4st\u00e4 kasvutekij\u00e4st\u00e4 heid\u00e4n organisaatioissaan seuraavien 3-5 vuoden aikana.<\/p>\n
Perinteinen liiketoiminta-ajattelu ja innovatiivinen ajattelu eroavat toisistaan monilla eri tavoin. Liiketoiminta-ajattelu perustuu tutkimustuloksiin, kaavoihin ja loogisiin faktoihin. Siin\u00e4 deduktiivinen ja induktiivinen p\u00e4\u00e4ttely ovat t\u00e4rkeit\u00e4 ty\u00f6kaluja, kun haetaan todisteita tai ennakkotapauksia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon pohjaksi. Kun niit\u00e4 l\u00f6ytyy, p\u00e4\u00e4t\u00f6kset voidaan sen j\u00e4lkeen tehd\u00e4 nopeasti etsim\u00e4ll\u00e4 oikeat vastaukset v\u00e4\u00e4rien joukosta. Liiketoiminta-ajattelussa halutaan poistaa asioiden monitulkintaisuus sek\u00e4 ohjata tehokkaasti tulosten saavuttamista. Heikkoutena on kuitenkin se, ett\u00e4 monitulkintaisuutta ei aina voi poistaa. Tilanteen ollessa ep\u00e4vakaa, vaatimusten monimutkaisia tai suunnan ep\u00e4selv\u00e4, tulosten saavuttamisen ohjaaminen on mahdotonta.<\/p>\n
Innovatiivinen ajattelu ei ole riippuvainen aikaisemmista kokemuksista tai tiedetyist\u00e4 faktoista. Sen avulla kuvitellaan haluttu tulevaisuuden tila ja selvitet\u00e4\u00e4n, kuinka sinne p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n. Se on intuitiivista ja avointa monille erilaisille mahdollisuuksille. Innovatiivisessa ajattelussa ei ole tarkoituksena tunnistaa oikeita ja v\u00e4\u00e4ri\u00e4 vastauksia, vaan tavoitteena on l\u00f6yt\u00e4\u00e4 aikaisempaa parempia keinoja ja tutkia monia erilaisia vaihtoehtoja. Monitulkintaisuus ei ole ongelma, vaan enemm\u00e4nkin etu. Se sallii kysymyksen \u201dmit\u00e4 jos\u201d. Innovatiivista ajattelua voidaan pit\u00e4\u00e4 t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 lis\u00e4n\u00e4 perinteiselle liiketoiminta-ajattelulle. Sen avulla johtaja voi tuoda uusia ideoita ongelmanratkaisutilanteisiin. Se voi tuottaa my\u00f6s lis\u00e4\u00e4 innovatiivisuutta koko organisaatioon.<\/p>\n
Innovaatioiden syntyminen on keino tuottaa hy\u00f6tyj\u00e4 ja lis\u00e4arvoa sek\u00e4 innovaation tuottajille ett\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4jille ja parantaa tuottavuutta, kilpailukyky\u00e4, talouskasvua sek\u00e4 hyvinvointia. Innovaatioiden syntymist\u00e4 on kuitenkin hallittava ja johdettava. T\u00e4ll\u00f6in puhutaan innovaatiojohtamisesta. Innovaatiojohtamista voidaan pit\u00e4\u00e4 johtamisoppina, jonka mukaan ty\u00f6ntekij\u00e4t tulee n\u00e4hd\u00e4 yksil\u00f6in\u00e4, jotka oppivat, kehittyv\u00e4t ja haluavat k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 asiantuntemustaan mahdollisimman tehokkaasti. Innovaatiot eri muodoissaan ovat luontainen keino toteuttaa organisaatioiden orgaanista kasvua. T\u00e4ll\u00f6in muutos, joustavuus ja luovuus sek\u00e4 organisaatioiden ty\u00f6ntekij\u00f6iden innovatiivisuus korostuvat. Rakennemuutoksia on pidett\u00e4v\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 osana organisaation uusiutumista ja toimintaa. T\u00e4ll\u00f6in onkin turha puhua erikseen mist\u00e4\u00e4n muutosjohtamisesta, vaan kaikki johtaminen on muutosten johtamista. Innovaatiojohtamisen merkitys tulee esille siin\u00e4, ett\u00e4 sit\u00e4 tarvitaan sek\u00e4 yksitt\u00e4isten innovaatioprosessien l\u00e4piviemisess\u00e4 ett\u00e4 organisaation innovaatiotoiminnan kokonaisuuden hallinnassa.<\/p>\n
Innovaatiojohtamiseen sis\u00e4ltyy kaksi osaa. Ensimm\u00e4ist\u00e4 osaa voidaan kutsua johtamisen innovatiiviseksi otteeksi.\u00a0 T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa uusien n\u00e4k\u00f6kulmien ja keinojen tuomiseen sek\u00e4 johtamiseen ett\u00e4 ty\u00f6n tekemiseen yleens\u00e4. Ihmisten on mietitt\u00e4v\u00e4 aivan uudella tavalla omaa rooliaan ja haasteita, joita tulee kohtaamaan sek\u00e4 yksil\u00f6- ett\u00e4 organisaatiotasolla. Johtajien on l\u00f6ydett\u00e4v\u00e4 keinoja murtaa perinteisi\u00e4 ja luutuneita tapoja toimia ongelmanratkaisutilanteissa. Lis\u00e4ksi heid\u00e4n on kyett\u00e4v\u00e4 toimimaan nopeasti ja ketter\u00e4sti tilanteissa, joissa informaatio on v\u00e4h\u00e4ist\u00e4 tai tulevaa on vaikea ennustaa.<\/p>\n
Toinen innovaatiojohtamisen osa-alue on innovaatioiden johtaminen. Johtajien on kyett\u00e4v\u00e4 luomaan omaan organisaatioonsa kulttuuri, jossa vallitsee innovatiivinen ajattelutapa ratkaista ongelmia sek\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4 uusia tuotteita ja palveluja. T\u00e4ss\u00e4 on kyseess\u00e4 kokonaisen kulttuurin kehitt\u00e4misest\u00e4 eik\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n siit\u00e4, ett\u00e4 tuotetaan muutamia yksitt\u00e4isi\u00e4 innovaatioita. Johtajien on autettava ja ohjattava muita haasteellisissa tilanteissa ajattelemaan ja ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n uudella tavalla. Erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 innovointikyvyn yll\u00e4pit\u00e4minen on tilanteissa, joissa resurssit on venytetty \u00e4\u00e4rimmilleen tai halutaan s\u00e4ily\u00e4 mukana kilpailutilanteissa markkinoilla.<\/p>\n
Innovatiivisen ajattelun soveltaminen omiin johtamisk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin on viel\u00e4 suhteellisen helppoa, mutta innovatiivisen kulttuurin kehitt\u00e4minen ja juurruttaminen koko organisaatioon vaatii paljon lis\u00e4ponnisteluja.\u00a0 Jo edell\u00e4 mainitussa McKinseyn tutkimuksessa tuli esille, ett\u00e4 noin 65 % yritysjohtajista ep\u00e4ilee kykyj\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa kannustaa henkil\u00f6st\u00f6\u00e4\u00e4n innovaatioihin. Tutkimuksessa tuli esille, ett\u00e4 monet johtajat jopa pit\u00e4v\u00e4t innovaatiomy\u00f6nteisen organisaation kehitt\u00e4mist\u00e4 paljon turhauttavammaksi kuin he etuk\u00e4teen kuvittelivatkaan. \u00a0Yksi syy ehk\u00e4 t\u00e4h\u00e4n turhautumiseen on siin\u00e4, ett\u00e4 ei ole olemassa mit\u00e4\u00e4n patenttiratkaisuja innovaatioiden luomiseksi. Organisaation rakenteiden ja prosessien kehitt\u00e4minen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, mutta ne eiv\u00e4t viel\u00e4 riit\u00e4. P\u00e4invastoin, yritysjohtajat l\u00e4hes yksimielisesti (94 %) kokevat, ett\u00e4 organisaatioiden henkil\u00f6st\u00f6 ja yrityskulttuuri ovat t\u00e4rkeimm\u00e4t tekij\u00e4t innovaatioiden luomisessa.<\/p>\n
Vaikka innovaatiomy\u00f6nteisen kulttuurin kehitt\u00e4misess\u00e4 ei olekaan mit\u00e4\u00e4n varmoja patenttiratkaisuja, on olemassa tiettyj\u00e4 asioita, jotka edesauttavat innovaatioiden kehitt\u00e4misty\u00f6t\u00e4. Ensimm\u00e4iseksi, innovaatioiden kehitt\u00e4minen pit\u00e4\u00e4 virallisesti sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 kiinte\u00e4sti organisaation strategiaan. T\u00e4ll\u00e4 tavoin innovaatioiden luomiseen ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n rohkaista, vaan sit\u00e4 organisaation kasvupyrkimysten ydinelementtin\u00e4 kyet\u00e4\u00e4n my\u00f6s johtamaan, j\u00e4ljitt\u00e4m\u00e4\u00e4n ja mittaamaan. Jotta strategia ei olisi liian ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 jo \u201dvalmiiksi pureskeltua\u201d ja kirjallista, organisaation johdon tulisi auttaa henkil\u00f6st\u00f6\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4n tuota strategiaa. Heid\u00e4n tulisi osallistaa, rajat tietenkin asettamalla, ihmiset tekem\u00e4\u00e4n itse strategiat omille yksik\u00f6illeen. N\u00e4in henkil\u00f6st\u00f6 saadaan sitoutumaan strategiaan. Esimerkkin\u00e4 voidaan mainita, ett\u00e4 konsernitasosta voitaisiin rakentaa er\u00e4\u00e4nlainen ”rahoitusyhti\u00f6”, joka mahdollistaa yksik\u00f6iden itsen\u00e4isen toiminnan lis\u00e4arvon tuottajina<\/p>\n
Toiseksi, organisaatioon on luotava yrityskulttuuri, joka rohkaisee innovaatioihin. Johtajien on aktiivisesti poistettava, tai ainakin minimoitava, byrokraattisia esteit\u00e4, lis\u00e4tt\u00e4v\u00e4 joustavuutta, v\u00e4hennett\u00e4v\u00e4 organisaation sis\u00e4isi\u00e4 j\u00e4nnitteit\u00e4 ja tuhoavaa kilpailua sek\u00e4 repiv\u00e4\u00e4 uusien ideoiden arvostelua, jotka est\u00e4v\u00e4t innovaatioiden syntymist\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 tavoin organisaatioon kyet\u00e4\u00e4n luomaan dynaamiset olosuhteet ilman, ett\u00e4 toteutettaisiin toimintaa sekoittavia muutosohjelmia ja organisaatiouudistuksia.\u00a0 Muita minimoitavia innovaatioiden esteit\u00e4 ovat mm. riskien ja ep\u00e4onnistumisen v\u00e4lttely, pys\u00e4htyneisyyden kulttuurin yll\u00e4pit\u00e4minen sek\u00e4 uusia ideoita tuhoavien prosessien olemassaolo.<\/p>\n
Kolmanneksi, organisaation johdon on luotava k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t, jotka edist\u00e4v\u00e4t henkil\u00f6st\u00f6n keskin\u00e4iseen luottamukseen perustuvaa innovaatiokulttuuria. T\u00e4llainen kulttuuri tukee kriittisi\u00e4 osaamisia ja osaajia. Organisaatioon pit\u00e4\u00e4 rakentaa palkitsemisj\u00e4rjestelm\u00e4, miss\u00e4 sen j\u00e4seni\u00e4 palkitaan asiakasosaamisesta, ideoinnista, toisten innostamisesta, lopputuloksista sek\u00e4 vastuun kantamisesta. T\u00e4llaisessa kulttuurissa ty\u00f6ntekij\u00e4t ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 heid\u00e4n ideoitaan arvostetaan ja heid\u00e4n on turvallista esitt\u00e4\u00e4 uusia ajatuksia ilman pelkoa v\u00e4h\u00e4ttelyst\u00e4 ja pilkkaamisesta.\u00a0 T\u00e4m\u00e4 voi olla paljon tehokkaampaa kuin uusista ideoista maksettavat rahapalkkiot.<\/p>\n
Nelj\u00e4nneksi, innovatiiviset johtajat tukevat ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4\u00e4n ja luottavat heihin sek\u00e4 arvostavat my\u00f6s yksil\u00f6llisi\u00e4 ty\u00f6panoksia. Samoin johtajat my\u00f6s vaalivat ja tukevat luovuutta ihmisiss\u00e4. Parhaiten johtajat rohkaisevat innovatiivisuutta paitsi omalla esimerkill\u00e4\u00e4n, niin my\u00f6s neutralisoimalla negatiivisuutta ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 sek\u00e4 minimoimalla byrokratian ja muutosvastarinnan innovaatioita tukahduttavaa vaikutusta.<\/p>\n
Viidenneksi, innovaatioita syntyy ainoastaan silloin, kun ty\u00f6ntekij\u00f6ill\u00e4 on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n riitt\u00e4v\u00e4sti resursseja, kuten rahoitusta, materiaalia, ty\u00f6kaluja ja tietoa. Resursseihin voidaan laskea my\u00f6s ty\u00f6aika. Ty\u00f6ntekij\u00f6ille asetettujen tuotantotavoitteiden pit\u00e4\u00e4 olla realistisia ilman ylivoimaisia aikataulupaineita.<\/p>\n
Kuudenneksi, monissa tutkimuksissa on todettu, ett\u00e4 innovaatioita syntyy parhaiten ty\u00f6ss\u00e4, mink\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4 kokee riitt\u00e4v\u00e4n haasteelliseksi. Tavoitteet on asetettu riitt\u00e4v\u00e4n korkealle, mutta ei kuitenkaan niin korkealle, ett\u00e4 niit\u00e4 olisi mahdotonta saavuttaa. Toinen innovatiivisuutta ty\u00f6ss\u00e4 lis\u00e4\u00e4v\u00e4 asia on se, ett\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4ll\u00e4 on ty\u00f6ns\u00e4 suorittamisessa mahdollisimman suuri vapaus. H\u00e4n voi tietyiss\u00e4 rajoissa p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 mit\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 h\u00e4n tekee, ja miten h\u00e4n sen tekee, ilman esimiesten jatkuvaa pikkutarkkaa valvontaa.<\/p>\n
Seitsem\u00e4nneksi, ty\u00f6ntekij\u00e4t innovatiivisissa organisaatioissa kommunikoivat hyvin, ovat avoimia toistensa ideoille sek\u00e4 tukevat toisiaan. Johtajien on tuettava ty\u00f6ntekij\u00f6iden yhteisty\u00f6t\u00e4 sellaisilla prosesseilla ja tilaratkaisuilla, jotka tukevat ihmisten keskin\u00e4ist\u00e4 vuorovaikutusta sek\u00e4 ideoiden ja ajatusten vaihtoa.<\/p>\n
Kahdeksanneksi, innovatiivinen johtaja johtaa asiakaspalautteen hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4. H\u00e4n rakentaa ja johtaa toimintatapaa, jonka avulla asiakaspalautteesta ja \u2013tiedosta jalostetaan innovaatioita. Samalla h\u00e4n my\u00f6s houkuttelee ty\u00f6ntekij\u00e4t ja asiakkaat mukaan innovointiin<\/p>\n
Yhdeks\u00e4nneksi, pit\u00e4\u00e4 muistaa my\u00f6s se, ett\u00e4 organisaatiossa on pyritt\u00e4v\u00e4 hankkimaan osaamista ja oppeja my\u00f6s oman organisaation ulkopuolelta. T\u00e4m\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 siksi, ett\u00e4 oman organisaation kaikkivoipaisuutta on varottava. T\u00e4m\u00e4n vuoksi omia toimintatapoja pit\u00e4\u00e4 v\u00e4lill\u00e4 kyseenalaistaa, etsi\u00e4 ideoita ulkopuolelta sek\u00e4 rakentaa kumppanuuksia paitsi organisaation sis\u00e4ll\u00e4 niin my\u00f6s sen ulkopuolella.<\/p>\n
Uusien ideoiden ja innovaatioiden syntyminen on kaikkien organisaatioiden toiminnan elinehto. Ilman uudistumista ja kehittymist\u00e4 organisaation toiminta polkee paikoillaan ja pahimmillaan se kuihtuu ja jopa kuolee. Perinteet ja traditiot ovat hyvi\u00e4 asioita, jotka antavat toiminnalle jatkuvuutta, mutta ne eiv\u00e4t saa olla organisaation toimintaa jarruttavia \u201driippakivi\u00e4\u201d. Jokaisen organisaation pit\u00e4\u00e4kin luoda innovaatiomy\u00f6nteinen yrityskulttuuri sek\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4 toimintaansa sek\u00e4 tuotteitaan ja palveluitaan hallitusti. T\u00e4ss\u00e4 hyv\u00e4ll\u00e4 innovaatiojohtamisella on t\u00e4rke\u00e4 paikkansa.<\/p>\n
Esa Lehtinen<\/p>\n
Tarvittaessa olen valmis pit\u00e4m\u00e4\u00e4n innostavia teemaluentoja erilaisissa organisaatioissa niin johtajuudesta, johtamisen eri alueista kuin my\u00f6s ty\u00f6yhteis\u00f6jen toiminnan kehitt\u00e4misest\u00e4. N\u00e4it\u00e4 luentoja on mahdollista pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s et\u00e4luentoina. Yhteytt\u00e4 minuun voi ottaa joko puhelimitse: 0500-699818 tai s\u00e4hk\u00f6postitse esa.lehtinen@kec.fi<\/a><\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Suomi kaipaa uusia innovaatioita\u201d, \u201dUudet ideat odottavat kehitt\u00e4j\u00e4\u00e4ns\u00e4\u201d\u2026 N\u00e4ihin ja vastaaviin otsikoihin t\u00f6rm\u00e4\u00e4 koko ajan mediassa. N\u00e4ist\u00e4 asioista puhuminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, sill\u00e4 maailmassa tapahtuu jatkuvaa muutosta. T\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s organisaatioiden ja ihmisten kehittymist\u00e4. Organisaatioiden toimintaymp\u00e4rist\u00f6t eiv\u00e4t pysy vakiona, joten niiss\u00e4 pit\u00e4\u00e4 avoimin mielin ja silmin tehd\u00e4 uusia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 koskien niin tavoitteiden asettamista, v\u00e4lietappien luomista kuin… Lue lis\u00e4\u00e4 Innovaatiojohtaja arvostaa ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4\u00e4n ja kehitt\u00e4\u00e4 luovaa yrityskulttuuria<\/span>